44

Viime viikolla halusin aloittaa puhtaalta pöydältä: harkitsin vanhojen postauksien poistamista ja että aloittaisin kirjoittamaan uutta blogia omalla naamallani. Tänään en voi edes kuvitella, että oon ajatellut tolla tavalla. En mä ansaitse hyvää elämää, ei mulla oo mitään kivoja asioita, joista voisin kirjottaa. Tuun olemaan koko loppu elämäni pohjalla, enkä mä muutenkaan aio olla täällä kauaa. En mä ole vielä asettanut mitään päivämäärää, milloin mä sen teen. Tänään? Ensi viikolla? Talvella? Ensi vuonna? Viiden vuoden kuluttua? En tiedä, en en en. Sen mä tiedän, että haluan pois. Bambikaan ei saanut elää, miksi minullakaan olisi siihen oikeus. 

Viime kuukaudet oon viettänyt tyhjyydessä. Lihonut muutaman kilon. Odottanut koulua, jotta saisin edes jonkinlaisen rytmin elämääni. Muuttanut uudelle paikkakunnalle ja saanut uusia ystäviä. 

En ansaitse mitään hyvää.